Skitsofrenia vaikuttaa sairastuneen toimintakykyyn
Ihmisen toimintakyky pitää sisällään sekä arkielämän askareista että elämän suurista haasteista ja vaikeuksista selviytymisen.
”Skitsofreniaan liittyy usein varhaista toimintakyvyn heikkenemistä”
Yleensä ihmisen toimintakyky alkaa heiketä vasta vanhemmalla iällä. Pitkäkestoisiin psykooseihin, etenkin skitsofreniaan, liittyy kuitenkin usein jo varhaista toimintakyvyn heikkenemistä. Kognitiiviset häiriöt voivat johtaa ongelmiin psyykkisessä, sosiaalisessa ja fyysisessä toimintakyvyssä. Ne aiheuttavat vaikeuksia arkitoiminnoissa ja heikentävät sosiaalista pärjäämistä, arkipäivässä selviytymistä, kuntoutumista ja elämänlaatua.
Psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky
Ihmisen toimintakyky pitää sisällään sekä arkielämän askareista että elämän suurista haasteista ja vaikeuksista selviytymisen. Yleensä ihmisen toimintakyky alkaa heiketä vasta vanhemmalla iällä. Pitkäkestoisiin psykooseihin, etenkin skitsofreniaan, liittyy kuitenkin usein jo varhaista toimintakyvyn heikkenemistä.
Psyykkinen toimintakyky auttaa ihmistä suoriutumaan erilaisista älyllistä ja henkistä työskentelyä vaativista tehtävistä. Sillä tarkoitetaan kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa, kykyä tuntea ja kokea, sekä kykyä muodostaa käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Psyykkisen toimintakyvyn osa-alueita ovat mm. havaitseminen, muisti, ajattelu, oppiminen ja kommunikaatio.
Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa sitä, että ihminen kykenee toimimaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä toimimaan erilaisissa yhteisöissä. Se merkitsee kykyä suoriutua sosiaalisista rooleista sekä kykyä toimia yhteiskunnan jäsenenä. Sosiaalinen toimintakyky edellyttää toteutuakseen myös fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.
Liikunnan puutteesta johtuva huonontunut yleiskunto on psykoosipotilailla hyvin tavallista. Huonontunut fyysinen toimintakyky nostaa edelleen kynnystä harrastaa liikuntaa.
Liikuntaharrastus on hyvä aloittaa pikkuhiljaa ja yrittää pitää se säännöllisenä. Liikuntaa voi harrastaa erilaisissa ryhmissä tai yksin. Fyysisen kunnon kehittymistä on hyvä seurata, sillä seuranta lisää yleensä motivaatiota liikkua. Huonontunut yleiskunto johtaa helposti vääriin ruokailutottumuksiin, painonnousuun ja sitä myötä terveysongelmiin, kuten diabetekseen ja sydän- ja verisuonioireisiin.
Kognitiiviset häiriöt
Kognitiivisia häiriöitä pidetään skitsofrenian yhtenä oireyhtymänä kliinisten oireiden ohella. Kognitiiviset toiminnot liittyvät tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön. Niitä ovat esimerkiksi havaitseminen, oppiminen, muisti, kielelliset toiminnot, ongelmanratkaisu, päättely ja tahdonalaiset liiketoiminnot.
Kognitiivisia oireita ilmenee erityisesti varhain alkaneessa skitsofreniassa, jonka oirekuvaan kuuluu runsaasti negatiivisia oireita (tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, tahdottomuus). Negatiiviset oireet liittyvät myös toiminnanohjaukseen, kuten ongelmanratkaisuun, suunnitelmallisuuteen ja päättelykykyyn.
Myös hajanaisuusoireet, kuten hajanainen puhe ja epäsopiva tunneilmaisu, liittyvät muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöihin. Muistivaikeudet häiritsevät oppimista ja haittaavat vuorovaikutusta. Sairastuneen on vaikea pysyä kiinni tehtävässä, kun tarvittavat tiedot eivät pysy muistissa. Osalla skitsofreniapotilaista on vaikeuksia ymmärtää puhetta.
Ihminen tarvitsee kognitiivisia taitoja arkiaskareiden tekemiseen, kuten siivoamiseen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen, ruuanlaittoon ja kaupungilla asioimiseen. Vaikeudet kognitiivisissa taidoissa heijastuvat siis helposti koko elämään ja voivat helposti johtaa sairastuneen passivoitumiseen ja eristäytymiseen.
Kuntoutus ja lääkehoito
Usein aloituskyvyttömyyttä pidetään potilaan vapaasti valitsemana käyttäytymisenä. Tällöin potilaaseen saatetaan kohdistaa vääränlaisia kuntoutustoimia tai jopa syytöksiä ja rankaisua. Skitsofrenian kuntoutuksessa neurokognitiivisten vaikeuksien kuntoutustarve tuleekin selvittää tarkasti, sillä näiden oireiden on todettu ennustavan hyvin paitsi arkipäivän toiminnoissa pärjäämistä, myös myöhempää sosiaalista elämää, ammatillista pärjäämistä ja elämänlaatua.
Skitsofreniapotilaan neuropsykologiset kuntoutusohjelmat sisältävät usein harjoituksia, joilla pyritään kohentamaan tarkkaavaisuutta, motorisia toimintoja tai ongelmanratkaisukykyä. Potilaat aloittavat helpoilla tehtävillä, joista edetään vähitellen vaikeampiin ja useampia toimintoja edellyttäviin suorituksiin.
Skitsofreniaan liittyvien neurokognitiivisten vaikeuksien kohentaminen on myös skitsofrenian modernin lääkehoidon keskeisiä tavoitteita. Vanhemmista psykoosilääkkeistä poiketen uusilla psykoosilääkkeillä näyttää olevan edullisempi vaikutus kognitiivisiin toimintoihin osalla skitsofreniaan sairastuneista. Uusiin lääkkeisiin ei yleensä liity välillisesti kognitiivista tasoa huonontavia neurologisia haittavaikutuksia, jotka ovat yleisiä käytettäessä vanhempia neurolepteja.
