Vaihtoehtoiset lääkemuodot mahdollistavat skitsofrenian hoidon toteutumisen

Lääkehoidolla on erittäin tärkeä asema skitsofrenian onnistuneessa hoidossa. Lääkehoidon tavoitteena on psykoottisten oireiden esiintymisen estäminen tai niiden helpottaminen, potilaan todellisuudentajun palauttaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä elämänlaadun parantaminen. Tärkein yksittäinen syy sairausjakson äkilliseen uusiutumiseen on lääkkeen epäsäännöllinen käyttö tai lääkkeen käytön lopettaminen omin päin. Lääkehoito on mahdollista toteuttaa suun kautta päivittäin annosteltavalla lääkityksellä, mutta vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi on kehitetty myös pitkävaikutteisia lääkemuotoja tukemaan hoidon toteutumista.

Kroonisten sairauksien lääkehoidon päivittäinen toteuttaminen voi olla haasteellista, etenkin kun lääkkeen välitöntä yhteyttä oireisiin ei ole samaan tapaan kuin vaikkapa kipulääkkeillä. Skitsofrenian vaikeutuminen, sairaalahoitoon päätyminen ja psykoosin uusiutuminen viittaavatkin usein aloitetun lääkehoidon epäsäännöllisyyteen tai keskeytymiseen. Jo pienikin epäsäännöllisyys lääkityksessä voi johtaa psykoosin uusiutumiseen. Uudesta psykoosijaksosta toipuminen kestää usein edellistä pidempään, eikä toimintakyky aina palaudu täysin entiselle tasolle. Tästä syystä täsmällinen lääkehoidon noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Skitsofrenian hoitoon tarkoitettujen psykoosilääkkeiden vaikutus perustuu siihen, että ne tukevat viestien välitystä aivoissa, ja usein ne pystyvät vähentämään aistiharhoja, harhaluuloja ja masennusta. Joskus saatetaan joutua kokeilemaan useaakin eri lääkettä, jotta potilaalle löytyisi sopiva lääkitys ja oikea annostus, joka tehoaisi oireisiin ilman liiallisia sivuvaikutuksia. Tämä seikka osoittaa, että eri skitsofrenian muodot voivat taustaltaan ja olemukseltaan olla hyvinkin erilaisia.

Skitsofreniaa on mahdollista lääkitä tablettimuotoisena sekä pitkävaikutteisena injektiona. Kumpikin lääkemuoto tarjoaa erilaisia etuja ja haittoja, joista potilaan ja hänen läheistensä olisi suositeltavaa keskustella yhdessä lääkärin kanssa ja yhteistyössä tehdä päätös sopivasta hoidosta. Perheellä ja potilaalla tulee olla tarvittavat tiedot eri vaihtoehdoista, mutta lääkärin tulee ensisijaisesta antaa suosituksensa potilaalle sopivimmasta vaihtoehdosta.

Tablettimuotoinen lääkitys

Tämä lääkemuoto annostellaan päivittäin suun kautta. Se on yleisin skitsofreniapotilailla käytössä oleva hoitomuoto. Skitsofreniaan sairastunut voi itsenäisesti toteuttaa lääkitystä kotiympäristössä, ja tarvittaessa läheiset tai hoitohenkilökunta voivat tarjota tukea lääkkeen  ottamisessa.

Haasteellisinta tablettimuotoisen hoidon toteuttamisessa on säännöllinen annostelu, eli lääke on muistettava ottaa päivittäin. Lääkitystä ei tule katkaista ilman lääkärin suositusta. Mikäli lääkityksen säännöllinen ja päivittäinen annostelu tuottaa skitsofreniaan sairastuneelle  haasteita tai psykoosijaksot uusiutuvat, tulisi potilaan ja läheisten  keskustella hoitohenkilökunnan kanssa  vaihtoehtoisista hoitomuodoista.

Pitkävaikutteiset injektiot

Skitsofreniaan sairastuneen lääkehoidon toteutumista voidaan helpottaa käyttämällä tavanomaisen tablettilääkityksen sijaan, tai sen ohessa, pitkävaikutteisia lääkemuotoja. Pitkävaikutteisten psykoosilääkkeiden käyttö vapauttaa potilaan ja omaiset päivittäisestä lääkitysrutiinista, koska lääke annetaan tavallisesti 1-4 viikon välein. Tähän liittyy määrävälein käynti avohoidossa, jossa toteutuu lääkehoidon seuranta ja valvonta. Näin sairaalahoidot voidaan usein välttää ja hoito painottuu avohoitoon. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti henkilöille, joilla on taipumusta laiminlyödä suun kautta otettavan lääkkeen säännöllistä annostelua. Injektion vaikutus on pitkäaikainen ja siksi se suojaa tablettimuotoista hoitoa paremmin psykoosien uusiutumiselta.

Pitkävaikutteiset injektiolääkkeet ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi lieventää psykoosin uusiutumista ja kulkua etenkin uusiutuvassa ja sairaalahoitoon johtavassa psykoosissa. Pitkävaikutteisia lääkemuotoja olisikin suositeltavaa harkita aina psykoosin uusiutumisen jälkeen.

Kummallakin lääkemuodolla on omat etunsa ja haittansa, jotka on koottu alla olevaan taulukkoon. On suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa, mikä hoitomuoto on parhaiten soveltuva.