Mielenterveyshäiriöiden vaikutukset elämänlaatuun ovat suuria

Sairastuneiden ja heidän omaistensa elämänlaadun huomiointi on psykiatriassa erityisen tärkeä hoidon päämäärä, koska vakavat mielenterveyden häiriöt ovat usein pitkäaikaisia ja vaikutuksiltaan laajoja. Pelkkä oireiden vähentäminen ei riitä. Elämänlaadun yksiselitteinen määrittely on kuitenkin vaikeaa. Skitsofreniaa sairastavat arvioivat usein elämänlaatunsa paremmaksi kuin ympäristö, mikä on hyvä huomioida hoitoa suunniteltaessa.

Parhaimmillaan hoidossa tulisi pyrkiä kunnioittamaan sairastuneen tunteita, mielipiteitä ja arvoja, huomioimaan sairastuneen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus, tasapainottamaan hoitojen hyödyt ja haitat sekä huomioimaan myös omaisten kärsimykset (Saarni ja Pirkola 2010).

Väitöskirjassa selvitettiin skitsofreniapotilaiden elämänlaatua sairaalahoidon aikana

TtM Anneli Pitkäsen tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin skitsofreniaa sairastavien elämänlaadun parantamista psykiatrisen sairaalahoidon aikana. Väitöstutkimuksessa skitsofreniaa sairastavat kuvasivat useimmiten tärkeimmiksi elämänlaadun osa-alueikseen terveyden, perheen, harrastukset, työn tai opiskelun ja sosiaaliset suhteet.

Väitöstutkimuksen mukaan onkin tärkeää, että sairastuneen kokemaa elämänlaatua voitaisiin arvioida toistuvasti hoidon aikana. Tieto elämänlaadusta voisi auttaa hoitohenkilökuntaa hahmottamaan paremmin potilaan näkökulmaa ja mahdollistaa yksilöllisemmän, jokaisen sairastuneen henkilökohtaisista tarpeista lähtevän hoidon toteutumisen.

Yksi skitsofrenian peruselementeistä on kognitiivisen eli älyllisen toimintakyvyn heikkeneminen. Tämä aiheuttaa vaikeuksia selviytyä arkipäivän perusaskareista, kuten henkilökohtaisesta hygieniasta, ruuanlaitosta, siivoamisesta tai asioiden hoitamisesta. Skitsofrenian hoidossa tärkeintä on sairastuneen toimintakyvyn tukeminen, mikä parantaa myös elämänlaatua. Sairaus ei ole este työssäkäynnille, avioliitolle tai lasten hankkimiselle.

Elämänlaadun huomioiminen mukaan hoitotyön suunnitteluun

Pitkäsen väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää psykiatrisen hoidon kehittämisessä. Lisäksi tutkimustulokset tarjoavat tietoa hoitohenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksen suunnitteluun.

Väitöstutkimuksen mukaan skitsofreniaan sairastuneiden elämänlaatua parannetaan akuuttipsykiatrian osastoilla monin hoitotyön menetelmin. Haastatellut potilaat ja hoitajat kuvasivat kuitenkin myös useita parannusehdotuksia.

Potilaat toivoivat hoitajilta enemmän empatian ja arvostuksen osoittamista, samoin mahdollisuutta parempaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Potilaat myös toivoivat, että perhe ja muut sosiaaliset suhteet huomioitaisiin hoidossa nykyistä enemmän. Lisäksi kaivattaisiin entistä enemmän aktivoivia ja kuntouttavia hoitotyön menetelmiä. Potilaat korostivat myös potilasturvallisuuden ja lääkehoidon merkitystä.

Hoitajat taas näkivät tarpeelliseksi kehittää potilaan hoidon suunnittelua. Jotta elämänlaatua huomioivat hoitotyön menetelmät saataisiin käytännön hoitotyössä toteutumaan, hoitajat tarvitsevat lisää tietoja ja taitoja sekä myös riittävät aikaresurssit toiminnan kehittämiseen.

Masennus laskee merkittävästi skitsofreniapotilaiden elämänlaatua

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa selvitettiin skitsofreniaa, bipolaarista oireyhtymää tai muuta psykoottista häiriötä sairastavien henkilöiden elämänlaatua.  Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 8 028 suomalaispotilasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pitkäkestoisiin, vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneet pitävät usein elämänlaatuaan parempana kuin ulkopuoliset saattavat heidän toimintakykynsä perusteella päätellä (Saarni ym. 2010).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Samuli Saarnin mukaan vaikuttaa siltä, että skitsofreniaan liittyy merkittävää sopeutumista sairauteen, mikä parantaa sairastuneiden kokemusta omasta elämänlaadustaan. Tämä voi joskus olla myös ongelma, sillä skitsofreniaa sairastavat voivat olla hyvin arkoja vaatimaan parannuksia elämäänsä ja pitämään kiinni oikeuksistaan ilman ulkopuolista apua ja kannustusta.

Skitsofreniaa sairastavilla selvästi merkittävin elämänlaatua laskeva tekijä on masennus, jonka hoitoon olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Tutkimuksessa masennus- ja ahdistusoireista kärsivillä henkilöillä skitsofreniapotilaiden kaltaista sopeutumista ja tottumista sairauteen ei liittynyt. Tämän vuoksi ahdistuneisuushäiriöistä, kuten sosiaalisesta jännittämisestä ja yleistyneestä ahdistuneisuudesta, sekä pitkäkestoisesta masennuksesta kärsivät arvioivat elämänlaatunsa jopa huonommaksi kuin skitsofreniaa sairastavat. Siksi myös näiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon ja elämänlaatuun olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota.

Lähteet:
Pitkänen A. Skitsofreniaa sairastavien potilaiden elämänlaadun parantaminen akuuttipsykiatrian osastoilla. Väitöskirja. Turun yliopisto 2010.
Saarni SI et al. Quality of life of people with schizophrenia, bipolar disorder and other psychotic disorders. The British Journal of Psychiatry (2010)197, 386–394.
Saarni SI ja Pirkola S. Psykiatristen potilaiden elämänlaatu. Duodecim 2010;126:2265–73.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Skitsofreniaa sairastavat arvioivat elämänlaatunsa melko hyväksi. Tiedote päivitetty 19.11.2010. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=23485.