Kognitiivisten oireiden huomioiminen yhä tärkeämpi osa skitsofrenian hoitoa
Skitsofreniaa pidetään nykytutkimuksen valossa yhä enenevässä määrin neuropsykiatrisena sairautena, joka syntyy tavallisimmin psyykkisten, biologisten ja erilaisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Skitsofrenian hoidon keskeisenä tavoitteena on perinteisesti ollut sairauden positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin vaikuttaminen. 2000-luvulla alettiin kuitenkin kiinnittää yhä enemmän huomiota myös sairauden kognitiivisiin ongelmiin, koska niiden todettiin olevan potilaille hankalia ja vaikuttavan heidän arkipäiväänsä monella tapaa.
Kognitiiviset oireet yleisiä skitsofreniassa
Skitsofrenian oirekuvaan kuuluu keskeisenä osana niin sanotut positiiviset ja negatiiviset oireet. Positiivisia oireita ovat aistiharhat, harhaluulot, outo käyttäytyminen ja ajatushäiriöt. Negatiivisiin oireisiin kuuluvat puolestaan tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, tahdottomuus, aloitekyvyttömyys ja vuorovaikutustaitojen puute. Perinteisten oireiden lisäksi skitsofreniaa sairastavat potilaat kärsivät useimmiten merkittävästä kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisestä. Kognitiiviset oireet ovat skitsofreniapotilailla melko yleisiä ja suurin osa kärsii niistä jossain vaiheessa sairautta.
Kognitiivisilla oireilla tarkoitetaan ongelmia, jotka viittaavat keskushermoston toiminnan häiriöihin. Siksi niitä kutsutaan usein myös neurokognitiivisiksi oireiksi ja tiedonkäsittelyyn liittyviksi vaikeuksiksi. Kognitiivisia toimintahäiriöitä esiintyy lähes kaikilla älyn osa-alueilla. Skitsofreniapotilailla häiriöt ilmenevät monenlaisina toimintakyvyn ongelmina, jotka liittyvät muistiin, keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen. Myös uuden oppiminen, tiedon vastaanotto ja käsittely sekä päätöksenteon vaikeus ovat yleisiä.
Kognition ongelmat heikentävät elämänlaatua ja vaikeuttavat arjessa selviytymistä
Kognitiivisilla ongelmilla on keskeinen rooli skitsofreniapotilaiden päivittäin kohtaamissa vaikeuksissa, kuten sosiaalisten taitojen puutteen takia aiheutuvissa ongelmissa ja arkipäivän askareissa suoriutumisessa. Skitsofreniasta kärsivällä saattaa olla ajoittain vaikeuksia esimerkiksi huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta, ruuanlaitosta, siivoamisesta tai asioiden hoitamisesta. Kognitiiviset oireet vaikuttavat monien tutkimusten perusteella sosiaaliseen toimintakykyyn, elämänlaatuun ja avohoidossa selviytymiseen jopa enemmän kuin skitsofrenian positiiviset ja negatiiviset oireet.
Kognitiiviset oireet ovat varsin merkityksellisiä myös työkyvyn kannalta, sillä ne vaikuttavat niihin toimintoihin, joita nykyaikainen tietoyhteiskunta, työelämä ja elämä yleensä vaativat. On selvää, että toimintojen heikkeneminen johtaa usein vaikeuksiin työelämässä ja käytännön arjessa.
Miten kognitiivisiin oireisiin voidaan vaikuttaa?
Vaikka kognitiiviset ongelmat ovat skitsofreniassa yleisiä ja vaikuttavat negatiivisesti potilaan arkeen, suurinta osaa potilaista voidaan auttaa oikeanlaisella hoidolla. Kognitiivisten oireiden näkökulmasta keskeisessä asemassa ovat fyysinen ja henkinen toiminta yhdistettynä oikeanlaiseen psykoosilääkitykseen.
Skitsofrenian hoidossa käytettävät psykoosilääkkeet tehoavat usein myös neurokognitiivisiin oireisiin ja osaltaan edesauttavat kognitiivista kuntoutumista. Niillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa kielellisiin häiriöihin, tarkkaavaisuuteen ja motorisiin toimintoihin. Sopivan lääkityksen löytäminen on tärkeää siksi, että se lisää hoitoon sitoutumista ja tukee kuntoutusta.
Lääkehoitojen lisäksi skitsofreniaan liittyviä vaikeuksia voidaan lievittää erilaisten kognitiivisten kuntoutusohjelmien avulla, joissa pyritään kohdennetusti harjoittelemaan tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta, sanojen merkitysten hahmottamista, abstraktiokykyä, päättelyä vaativia tehtäviä ja muistitoimintojen kehittämistä. Kuntoutusohjelmien on todettu parantavan potilaan kognitiota ainakin lyhyellä aikaväillä. Onnistuessaan ne voivat myös helpottaa ajankohtaisia oireita ja parantaa potilaan itsetuntoa.
