Sairauden oireita vai reaktioita vaikeisiin tapahtumiin

Hei, ihmettelen vaan. Olen 14-vuotias tyttö. Kun luin ennakko-oireita, että minulla on masentuneisuutta ja mielialojen vaihtelua ja varsinkin itsetuhoisuutta sekä itsemurhan ajattelua. Välillä olen iloinen ja sitten muutun hetkessä surulliseksi. Minulle on vuoden aikana tapahtunut monia tapaturmia ja onnettomuuksia joiden jälkeen aina saan jonkinlaisen ihmeellisen kohtauksen, että muistelen vaan mitä tapahtui ja itken.

Vaikka minulla olisi asiat hyvin, ajattelen, että missään ei ole mitään järkeä. Aika monesti niitä oikeitakin huolia on ja joudun kantamaan raskaita asioita sisälläni. Sitten kun minua rupeaa ärsyttämään, saatan muuttua todella aggressiiviseksi. Minulla on myös aina outoja ajatuksia, hinku tehdä itsemurhaa ja satuttaa itseäni. En tiedä yhtään, että miksi? Ja olen nyt lähiaikoina nähnyt omituisia harhoja, mutta tajuan ne harhoiksi.

Mietityttää vain, ja vähän pelottaa samalla. Olisiko tämä jotain skitsofreniaa vai mitä tämä on?

Hyvä kysyjä,

Tämän kirjoittamasi perusteella ei voi tarkkaan arvioida, mistä on kysymys, eikä ainakaan diagnoosia voida asettaa. Toisekseen nuorilla ihmisillä monet asiat, jotka saattaisivat täysi-ikäisellä olla sairauden oireita, voivat nuorella olla vielä normaalin kehityksen puitteissa ilmeneviä asioita. Kirjoittamasi perusteella sinulla on ollut joitakin raskaita kokemuksia ja niistä kannattaisi mennä keskustelemaan nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Puhuminen on yksi tapa järjestellä kokemuksia ja tietoa sellaiseen muotoon, että elämä tuntuu mielekkäältä ja ymmärrettävältä. Usein se auttaa hahmottamaan asioita siten, että niihin voi itse vaikuttaa, eikä ole vain sivustaseuraaja. Mielialan vaihtelut ja itsetuhoiset ajatukset voivat olla sairauden oireita, mutta myös reaktio vaikeisiin tapahtumiin. Harhoistakin pitäisi olla enemmän tietoa, että niistä voisi jotain sanoa.

Se on minusta oikein hyvä ja terve merkki, että olet huolestunut omasta hyvinvoinnistasi. Kun ihmisellä ei ole kokemuksen ja tiedon taustaa, voi olla vaikea hahmottaa lukemansa perusteella ilmeneviä oireita, että ovatko ne minulla todella vai tulkitsenko väärin lukemiani oireita. Onhan tunnettua, että herkemmät lukijat huomaavat lääkärikirjaa lukiessaan, että kaikki oireet löytyvät heiltä, vaikka näin ei asian laita todellisuudessa olisikaan. Ota siis rohkeasti yhteyttä paikkakuntasi nuorisopsykiatrian poliklinikkaan, siellä sinua kunnioitetaan ja kohdellaan asiallisesti ja kaikista asioista sovitaan yhteisymmärryksessä kanssasi. Puhuminen todellakin kannattaa ja apua on tarjolla.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

« Takaisin