Narsismia vai oire vakavammasta?
Miten läheiset voivat erottaa, onko kyseessä sairaalloinen narsismi, käytöshäiriö tai jopa vakavampi psyykkinen sairaus? Tilanne on hyväksikäyttöä, alistamista, haukkumista, toisten ihmisten latistamista. Sydäntä ”riipii”! Apua.
Hyvä kysyjä,
Periaatteessa ei läheisten tehtävä ole erottaa sitä, että onko kyseessä jokin sairaus tai hankala oire. Yleistietous sairauksista ja oireista on hyväksi, koska paremmin voi ymmärtää, minkälaisten asioiden kanssa saattaa olla tekemisissä.
Tässä on mielestäni tärkeämpää tehdä selvä ero sen suhteen, että pahaa käyttäytymistä ja toisista piittaamattomuutta ei voida hyväksyä, vaikka se esiintyy sairauden kaavussa tai ilman. Sairaus ei tee hyväksyttäväksi pienimmässäkään määrin toisten hyväksikäyttöä, alistamista, haukkumista tai latistamista. Sen kaltaisiin asioihin pitäisi aina laittaa selvä piste. Sellainen käytös ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävissä ja asianomaiselle pitäisi tehdä se selväksi. Hänen pitäisi joko lopettaa sellainen käytös kokonaan tai hakeutua hoitoon, tai jos ei sitä katso tarvitsevansa, niin ei ole suositeltavaa olla missään tekemisissä tuon kaltaisen ihmisen kanssa.
Puolisolle tai omaiselle on tietysti vaikea sanoa, että ei olla tekemisissä, mutta selvät rajat pitää asettaa ja jos siihen liittyy pakkoa tai pakottamista saattaa kyseessä olla jo asia, mikä pitää viedä eteenpäin, esim. poliisille. Sellainen käytös, että alistetaan ja pakotetaan, ei osoita toisen ihmisen kunnioitusta tai rakastamista, eikä sellaisella käytöksellä voi oikeasti ostaa kenenkään suosiota. Se on haitallista vallan käyttöä ja se turmelee molemmat. Jokaisella on oikeus määritellä rajansa ja niistä saa pitää kiinni, eikä se vähennä ihmisen arvoa, vaan juuri vahvistaa omanarvon tuntoa.
Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri