Mikä ystävääni vaivaa?

Hei! Eräällä ystävälläni on ollut noin vuoden ajan masentunut ja surullinen olo. Hänen elämässään ei ole tapahtunut mitään “dramaattista”, joka olisi saattanut masentaa hänet. Hän on viillellyt ja joskus toivoo kuolevansa. Koulu on hänelle vaikeaa, koska hän stressaa paljon, ja hän on kertonut, että tuntuu vaikealta lähteä kouluun, ja koulu tuntuu muutenkin hankalalta.

Hänellä on sellainen tunne, ettei jaksa enää. Sen lisäksi hänellä on eräs julkkis, jota hän ihannoi. Hän kiven kovaa väittää tuntevansa hänet, ja että julkkis rakastaa häntä. Hän on kertonut, että tuntee kyseisen julkkiksen olevan läheinen ja koko ajan läsnä. Hän joskus juttelee julkkikselle ja kertoo kuulevansa hänen äänensä ja tuntevansa hänen kosketuksensa. Hän puhuu koko ajan hänestä, ja hän rakastaa julkkista enemmän kuin mitään muuta. Hänen koko maailmansa pyörii hänen ympärillään.

Hän on myös nykyään paljon vähemmän sosiaalinen. Hän on hiljainen ja puhuu todella vähän. Ennen hän oli paljon muiden kanssa ja puhui paljon, mutta vuoden sisällä asiat muuttuivat. Myös hänen mielialansa vaihtelee usein ja hän on puhunut ns. “kohtauksista”, joiden aikana häntä ahdistaa, pelottaa, itkettää ja masentaa vielä enemmän. Mistä voisi olla kyse?

Hyvä kysyjä,

Oireet kuulostavat hankalilta ja niissä ilmenee todellisuuden vääristymiä, aistiharhoja ja harha-ajatuksia tuon kuvailun perusteella. Nuo ovat psykoosin oireita ja siksi olisi hyvä saada ystävä hoidon piiriin. Sen toteutus on se vaikea asia, koska usein asianomainen ei koe olevansa minkään hoidon piirissä. Harha-aistimukset ja harha-ajatukset ovat asianosaiselle totta, joten niiden todenperäisyydestä ei kannata jankata. Voi vain ihmetellä, että mikähän siinä on, että kaikki muut kokee asiat eri tavalla ja eivät usko potilasta. Oireisiin liittyy usein ahdistusta ja unettomuutta, sekä toimintakyvyn laskua ja muutenkin pelkoja tai tyytymättömyyttä, ja niihin oireisiin kannattaa hakea apua, sen asianosainen usein hyväksyy.

Vastaanotolle pitäisi aina päästä mukaan joku läheinen tai hyvä ystävä, joka voisi valottaa sitä todellisuutta. Jos asianosainen ei tahdo ketään mukaan, voi soittaa lääkärille etukäteen ja antaa taustatietoja.  Valitettavasti asialle ei voi tehdä mitään, vaikka toinen taantuu ja oireet vaikeutuvat, jos ei ole edellytyksiä tahdon vastaiseen hoitoon. Sitten kun on, pitää ilmoittaa terveyskeskukseen, että asianosainen oireilee siten ja siten ja hänet pitäisi saada hoitoon, mutta vapaaehtoisesti ei suostu lähtemään. Terveyskeskuksen velvollisuus on silloin vaikka poliisin virka-apua pyytämällä hakea henkilö arvioitavaksi. Kun tahdon vastaisen hoidon kriteerit ovat niin tiukat, ei voida saada vaikeasti oireilevaakaan hoitoon. Vasta sitten, kun hän on vaaraksi itselleen tai muille, voidaan asiaa harkita. Avohoito on aina ensisijaista ja sieltäkin saa hyvää apua, jos lähtee apua hakemaan.  Ystäväsi tilannetta pitäisi tarkemmin arvioida.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

« Takaisin