Aiheuttaako skitsofrenia väkivaltaisuutta?

Hei! Haluaisin saada tietää, voiko skitsofrenia aiheuttaa väkivaltatilanteita, ja tiedostaako skitsofreniaa sairastava henkilö väkivaltatilanteessa hänen teot/seuraukset? Lisäksi haluaisin saada enemmän tietoa skitsofrenian oireista.

Hyvä kysyjä,

Pelkkä skitsofrenia ei aiheuta väkivaltaa. Väkivallan syitä on kovin monia, kuten perinnöllisiä tekijöitä ja ympäristötekijöitä.  Suurin vaikutus lienee lapsuudessa ja nuoruudessa kohdattu oma ja/tai perheen väkivalta, jolloin siinä on opittua komponenttia mukana. Päihteet ja huumeet lisäävät väkivallan riskiä. Jos ihminen sairastaa hyvin vaikeaa skitsofreniaa, ei hän pääsääntöisesti ole enää syyntakeinen, eli ei ymmärrä tekojensa seurauksia ja merkitystä. Tässä on lueteltu diagnostisia kriteereitä tautiluokituksen mukaisesti (ICD-10):

Skitsofreniassa on tyypillistä syvät ajattelun ja havaintokyvyn vääristymät sekä tunnetilojen asiaankuulumattomuus tai latistuminen.  Ainakin alkuvaiheessa ajattelu vaikuttaa selkeältä ja älylliset kyvyt tavallisesti säilyvät, tosin vajauksia tiedon käsittelyssä saattaa ajan kuluessa kehittyä. Skitsofrenia muuttaa ihmisen kokemusta itsestään, yksilöllisyydestään ja itsenäisyydestään. Ihminen voi kokea, että muut tietävät tai jakavat hänen salaisimmat ajatukset, tunteet ja toiminnot. Hänelle saattaa kehittyä tilannetta selittäviä harhaluuloja, usein eriskummallisella (bisarrilla) tavalla vaikuttavien luonnollisten tai yliluonnollisten voimien olemassaolosta ja vaikutuksista hänen ajatuksiinsa ja toimintoihinsa.

Henkilö voi ajatella ja kokea olevansa kaikkien tapahtumien keskipiste. Aistiharhat, erityisesti kuuloharhat, ovat tavallisia ja ne voivat kommentoida henkilön käytöstä tai ajatuksia. Aistihavainnot ovat yleensä vääristyneet myös muilla tavoin: värit tai äänet saattavat tuntua epätavallisen voimakkailta tai muuten muuttuneilta ja merkityksettömät tavallisiin asioihin liittyvät seikat tuntua erityisen tärkeiltä.

Hämmentyneisyys on skitsofreenisen häiriön alusta saakka tavallista. Se liittyy usein uskomukseen, että jokapäiväiset tapahtumat sisältävät erityisiä, usein pahaenteisiä, juuri potilaalle tarkoitettuja merkityksiä. Tyypillisessä skitsofreniassa ominaiselle ajattelulle on kokonaisuuden kannalta merkityksettömät seikat, jotka tavallisesti torjutaan, ja ne hallitsevat mieltä tilanteen kannalta merkityksellisten ja asianmukaisten seikkojen sijasta. Näin potilaan ajattelusta tulee epämääräistä, outoa ja epäselvää, ja hänen puheestaan joskus muille käsittämätöntä. Potilaan ajatuksenkulussa on yleisesti taukoja, ylimääräisiä seikkoja voi tunkeutua ajatusten väliin ja hän voi kokea, että jokin ulkopuolinen tekijä ottaa ajatuksia pois mielestä. Tunteet saattavat puuttua, ne voivat ailahdella tai olla tilanteeseen sopimattomia. Ailahtelevuus voi ilmetä vitkasteluna, outona kielteisyytenä tai täydellisenä pysähtymisenä. Katatoniaa voi myös esiintyä.

Häiriö voi alkaa äkillisesti voimakkain oirein tai vaivihkaa lisääntyvinä outoina ajatuskulkuina ja käytöksen muuttumisena. Häiriön kulku vaihtelee eikä se suinkaan välttämättä ole krooninen ja rappeuttava (viidettä merkkiä käytetään sairauden kulun määrittelyssä). Osa potilaista paranee täysin tai lähes täysin. Sosiaaliset tekijät ja kulttuuri voivat vaikuttaa ennusteeseen. Häiriötä esiintyy suunnilleen yhtä paljon naisilla ja miehillä, mutta naiset sairastuvat keskimäärin myöhemmin ja heidän ennusteensa on hiukan parempi.

Pitää esiintyä siis vähintään yksi alla luetelluista oireista:

(a) Ajatusten kaikuminen, ajatusten siirto tai riisto tai ajatusten lähettäminen
(b) Kontrolloimiseen, vaikuttamiseen tai ohjatuksi tulemiseen liittyvät harhaluulot, jotka potilas selvästi liittää vartalon tai raajojen liikkeisiin tai erityisiin ajatuksiin, toimintoihin tai tuntemuksiin; harhaluuloiset havainnot.
(c) Kuuloharhat, joissa äänet kommentoivat potilaan käyttäytymistä tai keskustelevat potilaasta keskenään tai toisentyyppisiä ääniä, jotka kuuluvat jostakin ruumiinosasta.
(d) Muut itsepintaiset harhaluulot, jotka ovat kulttuuriin sopimattomia ja täysin mahdottomia (esim. kyky kontrolloida säätä, tai olla yhteydessä toisesta maailmasta olevien muukalaisten kanssa).

Seuraavista oireista pitää esiintyä ainakin kaksi:

(a) Pitkäkestoiset minkä tahansa aistin aistiharhat, jotka esiintyvät päivittäin vähintään yhden kuukauden ajan ja joihin liittyy harhaluuloja (jotka voivat olla joko ohimeneviä tai osittaisia) ilman selvää mielialaan liittyvää sisältöä tai joihin liittyy itsepintaisia yliarvostettuja ajatuksia.
(b) Neologismit (potilaan keksimät omat sanat) katkot tai irralliset väliin tulevat tavallisen ajatuksen kulun katkaisevat ajatukset. Seurauksena on puheen hajanaisuus tai merkityksen menetys.
(c) Katatoninen käytös, kuten kiihtymys, pysähtyminen outoihin asentoihin tai vahamainen taipuisuus, negativismi, mutismi (puhumattomuus) ja täydellinen pysähtyneisyys.
(d) “Negatiiviset” oireet, kuten huomattava apaattisuus, puheen vähäisyys ja tunteiden latistuminen tai epäsuhtaisuus. On varmistettava, etteivät oireet johdu masentuneisuudesta tai neuroleptilääkityksestä.

Tässä on vielä joitain ehtoja, mitä pitää täyttää, mutta yllä kuvatut diagnostiset keskeiset kriteerit antavat kuvaa häiriön laadusta ja vaikeudesta. Sairaus on kulultaan vaihteleva, mutta oireiden pitää esiintyä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, että voidaan asettaa diagnoosi. Siksi ei välttämättä ensimmäisten oireiden ilmetessä vielä lyödä lukkoon diagnoosia. On huomattava, että on muitakin sairauksia, joissa on psykoosioireita.

Ystävällisin terveisin,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

« Takaisin