Kognitiivinen kuntoutus parantaa skitsofreenikon toimintakykyä
Hyvällä hoidolla skitsofreniapotilaan kognitiivisiin puutosoireisiin voidaan vaikuttaa jonkin verran. Erityisesti viimeaikaiset kognitiivisiin kuntoutusohjelmiin liittyvät tutkimustulokset ovat olleet lupaavia.
Kognitiivisten kuntoutusohjelmien avulla helpotetaan skitsofreniapotilaiden muistitoimintoihin, huomiokykyyn ja päättelykykyyn liittyviä vaikeuksia. Kuntoutusohjelmissa haastetaan potilaan älyllisiä toimintoja ja harjoitellaan kohdennetusti muun muassa tarkkaavaisuutta ja päättelyä vaativia tehtäviä. Kuntoutusohjelmat perustuvat ajatukseen, että vasta kognitiivisten häiriöiden lievittymisen myötä potilaat kykenevät paremmin hyötymään esimerkiksi sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittelusta.
Archives of General Psychiatry -lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin kognitiivisen kuntoutusohjelman olevan tehokas menetelmä toimintakykyyn liittyvien ongelmien vähentämisessä. Tutkimuksessa kartoitettiin magneettikuvauksen avulla, minkälaisia harmaan aivoalueen eroja on havaittavissa kognitiivista kuntoutusta ja tavanomaista tukea antavaa terapiaa saaneiden skitsofreenikoiden välillä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kognitiivista kuntoutusta saaneiden skitsofreenikoiden mediaalisen ohimolohkon harmaan aivoalueen tilavuudet säilyivät paremmin kuin tukea antavaa terapiaa saaneiden potilaiden. Tämä merkitsee sitä, että varhaisvaiheessa toteutettu intensiivinen kognitiivinen kuntoutusohjelma saattaa suojata skitsofreniaa sairastavien aivoja.
Archives of General Psychiatry -lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin kognitiivisen kuntoutuksen olevan tehokas menetelmä skitsofreniapotilaiden toimintakykyyn liittyvien ongelmien vähentämisessä. Kognitiivinen kuntoutusohjelma perustuu tarkkaavaisuutta ja muistia kehittäviin tietokoneavusteisiin harjoituksiin, joita täydennetään sosiaalisia taitoja kohentavilla ryhmäharjoituksilla.
Tutkimukseen osallistui 53 skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavaa miestä ja naista, joista suurin osa oli sairastunut ensipsykoosiin muutaman vuoden sisällä. Osallistujat olivat avohoidossa ja kärsivät oirekuvan tasaisuudesta huolimatta kognitiivisesta toimintakyvyn laskusta.
Osallistujat satunnaistettiin kahden vuoden ajaksi kahteen terapiaryhmään. Kognitiivinen kuntoutusohjelma koostui tapaamisista, joissa harjoiteltiin tietokoneen avustuksella muun muassa tarkkavaisuutta, muistia ja ongelmanratkaisua sekä ryhmäistunnoista, joissa treenattiin sosiaalista vuorovaikutusta. Tukea antavassa terapiassa opetettiin selviytymiskeinoja sekä annettiin tietoa sairaudesta ja sen oireista.
Vertailuryhmään nähden kognitiiviseen kuntoutusohjelmaan osallistuneiden potilaiden mediaalisen ohimolohkon harmaan aivoalueen tilavuudet säilyivät seurannassa paremmin. Lisäksi kognitiivista kuntoutusta saaneilla mantelitumakkeen harmaan aineen tilavuus suureni. Muutokset olivat yhteydessä sosiaalisten ja muiden kognitiivisten toimintojen kohentumiseen.
Vaikka havaitut erot olivat pieniä, ovat tutkimuksen tulokset merkittävät. Nykykäsityksen mukaan skitsofrenian varhaisvaiheen hoidolla on ratkaiseva ja kauaskantoinen vaikutus sairauden kehittymiseen.
Lähteet:
Shaun M. Eack, PhD; Gerard E. Hogarty, MSW; Raymond Y. Cho, MD; Konasale M. R. Prasad, MD; Deborah P. Greenwald, PhD; Susan S. Hogarty, MSN; Matcheri S. Keshavan, MD. Neuroprotective Effects of Cognitive Enhancement Therapy Against Gray Matter Loss in Early Schizophrenia. Results From a 2-Year Randomized Controlled Trial. Arch Gen Psychiatry. 2010;67(7):674-682.
